Hallitus ja pääjohtaja
Kulttuurineuvostoa johtaa Ruotsin hallituksen nimeämä hallitus, jolla on toiminnasta täysi vastuu. Virastoa johtaa pääjohtaja Kennet Johansson, jolla on vastuu jatkuvasta toiminnasta. Noin 80 % työntekijöistä toimii kansliassa, joka sijaitsee Gärdetin elokuvatalossa (Filmhuset) Tukholmassa.
Kulttuuripoliittiset tavoitteet
Tämänhetkinen kulttuuripolitiikka perustuu Ruotsin eduskunnan päättämiin kulttuuripoliittisiin tavoitteisiin. Kulttuurin on oltava dynaaminen, haastava ja vapaa voima, joka perustuu ilmaisun vapaudelle. Kaikilla on oltava mahdollisuus osallistua kulttuurielämään. Luovuuden, monimuotoisuuden ja taiteellisuuden on leimattava yhteiskunnan kehitystä.
Rahaa kulttuuria varten koko maahan
Avustusten jako on tärkeä osa Kulttuurineuvoston työtä. Viime vuonna se jakoi avustuksina 1,7 miljardia kruunua. Kulttuurineuvosto antaa taloudellista tukea laitoksille, organisaatioille ja vapaille ryhmille. Tukipäätökset tehdään työ- ja viiteryhmien avustuksella. Kaikkiaan 120 kulttuurialan edustajaa, mm. kirjailijoita, taiteilijoita, muusikkoja, tutkijoita ja opettajia, tutkii hakemuksia. Kulttuurineuvosto vastaa noin 40 erilaisesta avustuksesta, ja antaa tukea niin yksittäisille kirjoille ja nuorisoprojekteille kuin museoille ja tanssiseurueiden ulkomaanvierailuille.
Tukea kansallisille vähemmistöille
Kulttuurineuvosto edistää kansallisten vähemmistöjen kieltä ja kulttuuria antamalla toiminta- ja projektiavustuksia. Ruotsissa kansallisia vähemmistöjä on viisi: saamelaiset, ruotsinsuomalaiset, tornionjokilaaksolaiset, romanit ja juutalaiset. Vähemmistökielet ovat jiddisch, romani chib, saame, suomi ja meänkieli (eli tornionjokilaakson suomi). Avustuksia voivat hakea yhdistykset, organisaatiot, laitokset tai muut tahot, joilla on oma organisaatiotunnus. Vuonna 2009 kansallisten vähemmistöjen kieltä ja kulttuuria tuettiin runsaalla seitsemällä miljoonalla kruunulla. Näistä runsaat viisi miljoonaa myönnettiin Tornionjokilaakson teatterille (Tornedalsteatern), Tukholman ruotsinsuomalaiselle kirjastolle (Sverigefinska biblioteket), Tukholman juutalaiselle kirjastolle (Judiska biblioteket) sekä Uuden teatterin/Nya finska teaternin suomenkieliselle teatteritoiminnalle, joista viimeksi mainitulle on myönnettävä tukea Kulttuurineuvoston sääntökirjeen mukaisesti.
Kansallisten vähemmistöjen projektiavustukset
Edellä mainittujen toiminta-avustusten lisäksi Kulttuurineuvosto myöntää projektiavustuksia kansallisten vähemmistöjen kieltä ja kulttuuria koskeviin projekteihin. Näitä koskeviin projekteihin ja toimintaan voi hakea avustusta ja tukea myös muista Kulttuurineuvoston avustuksista kullakin alueella.
Kulttuurineuvosto priorisoi kansallisten vähemmistöjen kulttuurisia rakenteita sekä lapsi- ja nuorisotoimintaa vahvistavia hankkeita. Lisäksi projekteilla on oltava muuta osarahoitusta esimerkiksi kunnalta tai maakäräjiltä. Hakemukset laaditaan ruotsiksi verkossa Kulttuurineuvoston verkkosivulla. Tukipäätöksen tekee Kulttuurineuvoston pääjohtaja kuultuaan kansallisten vähemmistöjen kieli-, kulttuuri- ja kirjallisuusviiteryhmien ehdotuksia.
Lue lisää kansallisten vähemmistöjen avustuksista (ruotsiksi).
Avustukset kansallisten vähemmistöjen kirjallisuudelle
Kulttuurineuvosto jakaa avustuksia kansallisten vähemmistöjen kirjallisuuden julkaisemiseen sekä niiden kirjallisuuden ja kulttuuriaikakauslehtien julkaisemiseen ja jakeluun. Kirjallisuustukea voivat hakea kustannusyhtiöt ja muut Ruotsissa toimivat kustantajat, joilla on organisaationumero, tai Ruotsissa toimivat, kirjoja julkaisevat saamelaisorganisaatiot suomalaisissa tai norjalaisissa kustantamoissa. Kansallisten vähemmistöjen kulttuuriaikakauslehdille myönnetään tukea kulttuuriaikakauslehtien yleisen tuotantotuen puitteissa.
Lue lisää avustuksista kansallisten vähemmistöjen kirjallisuudelle (ruotsiksi).
Yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet
Tasa-arvoisuus on tärkeää Kulttuurineuvostolle kuin koko kulttuurielämällekin. Avustusten jaossa Kulttuurineuvosto ottaa huomioon naisten ja miesten yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa monimuotoiseen kulttuuritarjontaan.
Kulttuurielämä kaikkien saatavilla
Kulttuurineuvosto vastaa siitä, että kulttuuria on kaikkien saatavilla. Vastuuseen kuuluu tukea ja koordinoida kulttuurielämää sekä vaikuttaa siihen niin, että se saavuttaa myös liikuntarajoitteisten pääsystä kulttuuritarjontaan annetut tavoitteet. On vielä tehtävä paljon, jotta kulttuuri olisi täysipainoisesti kaikkien ulottuvilla ja saavutettavissa.
Lapsia ja nuoria viidennes väestöstä
Väestöstä noin viidennes on lapsia ja nuoria. Lähtökohtana on, että kulttuurin ja itse luomisen mahdollisuuksien on oltava kaikkien lasten ja nuorten saatavilla. Taiteen ja kulttuurin avulla lapset voivat osallistua yhteiskuntaan ja he oppivat ymmärtämään ympäröivää maailmaa. Kulttuurineuvoston tavoitteena on, että kulttuuritoiminnan kaikilla eri osa-alueilla otetaan myös lasten erityistarpeet huomioon. Lapsiperspektiivin on tultava esiin myös avustuksia haettaessa, tilastotietoja koottaessa ja tietojen keräämisessä. Kulttuurineuvosto on mukana erilaisissa lasten ja nuorten kulttuurin verkostoissa, seminaareissa ja konferensseissa ja se tukee myös lasten ja nuorten kulttuurin tutkimusta.
Kulttuuria yli rajojen
Jotta kulttuuritarjonta olisi monimuotoista, tarvitaan välttämättä kansainvälisiä yhteyksiä ja yhteistyötä. Niin Kulttuurineuvoston strategiassa kuin avustusten jaossakin tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä niin EU:n sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Osana kansainvälistä toimintaa Kulttuurineuvosto valvoo ja tiedottaa EU:n politiikasta ja toiminnasta kulttuurin alalla. Vuonna 2008 Kulttuurineuvosto antoi lähes 50 miljoonaa kruunua suoraan kansain- ja kulttuurienväliseen toimintaan, joista kahdeksan miljoonaa kruunua kansainväliseen kirjallisuusyhteistyöhön.
Yhteystiedot
Statens kulturråd
Box 27215
102 53 Stockholm
Puh: 08-519 264 00
Fax: 08-519 264 99
Sähköposti: kulturradet@kulturradet.se
Käyntiosoite: Filmhuset, Borgvägen 1
Avoinna: ma-pe 08.30–16.30